[11.4.2007 - Suomen Go-liitto ry:n dokumentti – Vuosikokouksen 7.4.2007 liite, Sääntöehdotus (hyväksytty
2.kerran)]
Suomen Go-liitto ry:n säännöt
1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Go-liitto. Näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on
Helsingin kaupunki ja virallinen kieli suomi. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista nimitystä
Finnish Go Association tai Finlands Go Förbund.
2§ Liiton tarkoitus ja toiminnan laatu
Liiton tarkoituksena on Go-nimisen lautapelin tunnetuksi tekeminen ja levittäminen sekä kilpailutoiminnan
edistäminen. Liitto pitää yhteyttä jäsenten ja muiden maiden go-liittojen kanssa sekä edustaa Suomea Go-pelin
kansainvälisissä järjestöissä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto järjestää Go-pelin esittelytilaisuuksia, julkaisee peliä esitteleviä
artikkeleita tai muuta esittelymateriaalia sekä muilla tiedottamisen keinoin levittää Go-peliä koskevaa tietoa
Suomessa. Liitto pitää yhteyttä jäseniinsä ja tiedottaa kansainvälisten organisaatioiden päätöksistä ja toiminnasta.
Liitto järjestää sekä kansallisia, että kansainvälisiä kilpailuja. Liitto vastaa Suomen mestaruuskisojen
järjestämisestä vuosittain. Liitto voi myös antaa tässä kappaleessa mainittuja toimintoja jäsentensä tai muiden Go-
peliä edistävien tahojen suoritettaviksi.
Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi omistaa irtainta tai kiinteää omaisuutta, kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan
lahjoituksia ja testamentteja, järjestää arpajaisia, kerätä osallistumis- ja pääsymaksuja kilpailuissa ja muissa
tilaisuuksissa, ja kerätä muita liiton kokouksen asettamia hallinnollisia maksuja.
3§ Liiton jäsenet
Liiton jäseneksi voi liiton hallitus hakemuksesta hyväksyä
a) varsinaiseksi jäseneksi henkilöjäsenyyteen perustuvan rekisteröidyn yhdistyksen, jonka tarkoituksena on omalla
toimialueellaan edistää go:n harrastusta.
b) kannattavaksi jäseneksi hyvämaineisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön
c) henkilöjäseneksi luonnollisen henkilön
Liiton kokous voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on osoittanut erityistä
harrastusta liittoa ja sen pyrkimyksiä kohtaan, tai joka on muuten erityisesti ansioitunut go:ssa.
Liitto voi muodostaa alayhdistyksiä, joissa jäseninä voivat olla henkilöjäsenet tai muulla tavoin liiton jäseninä
olevat luonnolliset henkilöt. Alayhdistys voidaan muodostaa esimerkiksi jotakin liiton toiminnan erityistarkoitusta
varten tai tilapäisesti henkilöille, jotka ovat perustaneet kerhon, mutta eivät vielä saaneet sitä rekisteröidyksi.
Alayhdistyksen perustaminen ja säännöt voidaan hyväksyä vain liiton kokouksessa.
Liiton varsinaisen jäsenen jäsenenä olevaa luonnolista henkilöä sanotaan liiton välilliseksi jäseneksi.
4§ Jäsenmaksut
Varsinaisen jäsenen on suoritettava liitolle vuosittain jäsenmääränsä mukaan määräytyvä jäsenmaksu. Kannattavan
jäsenen tulee suorittaa kannatusjäsenmaksu ja henkilöjäsenen henkilöjäsenmaksu. Jäsenmaksujen suuruuden, kannattavan
jäsenen osalta kuitenkin ainoastaan vähimmäismäärän suuruuden, vahvistaa liiton syyskokous. Jäsenmaksu on
suoritettava liitolle toimintavuoden maaliskuun 31. päivään mennessä. Jäsenmaksuihin voidaan määrätä
alennusperusteita, jolloin liitto perii alennetun jäsenmaksun. Alennusperusteen hyväksymiseen vaaditaan 3/4
määräenemmistö.
Uuden jäsenen liittyessä liitoon tai vanhan jäsenen jäsenien määrän kasvaessa voidaan periä myös liittymismaksua.
Uuden jäsenkerhon tai uusien välillisten jäsenien jäsenoikeudet astuvat voimaan, kun liittymismaksu on maksettu
5§ Liiton hallinto
Liiton toimintaa johtaa ja sen asioita hoitaa syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema hallitus, johon kuuluu
puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja vähintään yksi muu jäsen. Hallituksen koko on maksimissaan 12 henkilöä.
Näiden lisäksi hallitukseen voidaan valita varajäseniä, jotka ovat joko henkilökohtaisia tai yleisiä.
6§
Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut tarpeelliseksi katsomansa
virkailijat
7§
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on jäseniä tai varajäseniä
puolet varsinaisten jäsenten lukumäärästä. Kaikki varsinaiset jäsenet ovat äänioikeutettuja. Jäsenen poissaollessa
hänen tilalleen äänioikeutetuksi tulee ensisijaisesti henkilökohtainen varajäsen. Jos äänioikeutettuja on vielä
vähemmän kuin päätösvaltaisuuteen vaaditaan henkilöitä, kaikki yleiset varajäsenet ovat äänioikeutettuja.
Varajäsenillä on aina läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallituksen kokouksissa kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, mutta muissa kysymyksissä tulee päätökseksi
puheenjohtajan kannattama mielipide. Hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa.
8§
Hallituksen jäsenten tehtävät ovat seuraavat:
PUHEENJOHTAJA johtaa hallituksen toimintaa, kutsuu koolle hallituksen kokouksen, johtaa puhetta hallituksen ja
liiton kokouksissa vuosikokousta lukuunottamatta, esittää liiton kokouksille hallituksen mielipiteen käsiteltävistä
asioista sekä edustaa liittoa niissä tilaisuuksissa, joihin ei ole erikseen määrätty edustajaa.
VARAPUHEENJOHTAJA avustaa puheenjohtajaa hänen tehtävissään ja hoitaa näitä tehtäviä puheenkohtajan ollessa
estyneenä.
SIHTEERI laatii hallituksen kokousten pöytäkirjat, hoitaa jäsenluetteloa, huolehtii kirjeenvaihdosta yhdessä
puheenjohtajan kanssa ja laatii liiton vuosikertomuksen.
RAHASTONHOITAJA huolehtii liiton tileistä, budjetin laadinnasta ja seuraa sen toteutumista.
Toimikunnat
Hallitus voi asettaa toimikuntia, joiden toimikausi kestää korkeintaan hallituksen toimikauden loppuun asti. Liiton
kokous voi asetaa toimikuntia pidemmäksi ajaksi ja se voi muuttaa tai lakkauttaa hallituksen asettaman toimikunnan
tai muuttaa sen toimikautta. Hallitus ei voi muuttaa liiton kokouksen asettamaa toimikuntaa.
9§ Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai kaksi varapuheenjohtajaa yhdessä.
10§
Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Liiton kirjanpitoasiakirjat on toimitettava tilintarkastajien
tarkastettavaksi viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kevätkokousta ja muutenkin tilintarkastajan sitä pyytäessä.
Tilintarkastajien tulee toimittaa asiakirjat ja tilintarkastuskertomus liiton hallitukselle viimeistään kahta (2)
viikkoa ennen kevätkokousta.
11§ Liiton kokoukset
Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Liiton kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous
syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille
vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle
kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa
7. valitaan hallituksen muut jäsenet ja hallituksen varajäsenet
8. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava
siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12§
Liiton kokouksissa käyttävät äänivaltaa varsinaiset jäsenet valittujen edustajiensa kautta. Kullakin varsinaisella
jäsenellä on yksi ääni jokaista ennen kuluvan kalenterivuoden alkua 16 vuotta täyttänyttä jäsentään kohti, joista on
maksettu jäsenmaksu ja annettu nimiluettelo liitolle. Henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta. Kokousedustajan
äänimäärä voi olla korkeintaan ¼ kokonaisäänimäärästä pyöristettynä alaspäin lähimpään kokonaislukuun.
Asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Äänestykset ovat avoimia. Näiden sääntöjen muuttamiseen, samoin kuin
päätökseen liiton purkamisesta vaaditaan, että asia on käsitelty kahdessa vähintään neljänkymmenen päivän välein
pidetyssä kokouksessa ja että kummassakin vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä on ratkaisua
kannattanut. Samanlaisella äänten enemmistöllä liitto voi hallituksen yksimielisen ehdotuksen perusteella kutsua
haluamansa henkilön liiton kunniajäseneksi.
Liiton kokous voi kolmen neljäsosan enemmistöllä myös antaa tai purkaa liiton toimintaa ohjaavia pysyväismääräyksiä.
13§
Ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle, jos aloitteen tekee hallitus tai kolme varsinaista jäsentä sitä
kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä neljänkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen
pitämisestä on esitetty hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.
14§ Hallituksen luottamusäänestys
Jos riittävä määrä liiton jäsenkerhojen jäseniä vaatii, kutsutaan koolle hallituksen luottamusäänestys. Kutsumiseen
vaaditaan välillisiä jäseniä seuraavan taulukon mukaan:
Code: Select all
Liitossa jäseniä koollekutsuun tarvitaan
1-100 10 jäsentä
101 -500 1/10 jäsenistöstä
501 -3500 25 jäsentä ynnä 1/20 jäsenistöstä (25 + 1/20 jäsenistöstä)
3501 tai enemmän 200 jäsentä
Äänestys on järjestettävä neljänkymmenen päivän kuluessa siitä, kun hallitus on saanut vaatimuksen tiedoksi.
Äänestys pidetään liiton kotipaikkakunnallla ja se on kutsuttava koolle kuten liiton kokoukset. Lisäksi on kutsu
annettava äänestysvaatimuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle ja julkaistava liiton kotipaikkakunnan suurimmassa
päivälehdessä.
Äänioikeus on vain liiton välillisillä jäsenillä, yksi ääni henkeä kohden. Tilaisuudessa voidaan käsitellä vain
seuraavia asioita:
* hallituksen luottamuksesta äänestäminen
* uuden hallituksen valinta
* ylimääräisen tilintarkastajan asettaminen.
Hallituksen luottamusäänestyksen jälkeen voidaan ylimääräinen kokous vaatia koolle aikaisintaan yhdeksänkymmenen
päivän kuluttua.
15§ Liitosta erottaminen
Liiton jäsen, joka ei vaadittaessa suorita erääntynyttä jäsenmaksua katsotaan hallituksen päätöksellä erotetuksi
liitosta. Jos liiton jäsen toimii liiton tarkoitusperiä loukkaavassa hengessä, hallituksella on niin ikään oikeus
erottaa tämä liiton jäsenyydestä. Erottamispäätökseen tyytymätön voi saattaa sen liiton lähinnä seuraavan kokouksen
tutkittavaksi esittämällä kirjallisen vaatimuksensa siitä hallitukselle kahden viikon kuluessa päätöksestä tiedon
saatuaan.
16§ Liiton varojen käyttö
Jos liitto purkautuu, käytetään sen varat näiden sääntöjen 2§:n mukaisen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
päättäneen jälkimmäisen kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.
17§ Muuta
Liiton kilpailut ovat julkisia. Liitolla on oikeus julkistaa tulokset ja luettelo pelaajista valitsemallaan tavalla.
Osallistuessa liiton kilpailuun jäsen suostuu siihen, että hänen tuloksensa julkistetaan.
18§
Näiden sääntöjen ohessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.